Poldark | Kausi 1



Moneen kertaan filmatisoitu sukudraama on jotain niin BBC:tä ettei mitään rajaa. Minulla ei ole ollut kunniaa nähdä vuoden 1975 televisiofilmatisointia, joka on suomennettu lyömättömään 70-luvun tyyliin Ross Poldark - nuoren miehen tie, mutta ainakin nyt vihdoin sitten avautuu tämäkin brittiläinen suosikkisarja. Alkuperäiset romaanit kirjoittanut Winston Graham on tehnyt kieltämättä vaikuttavan elämäntyön ja kirjoittanut 12 kirjaa kahdessa jaksossa vuosien 1945 ja 2002 välillä. 

Tämän sarjan uusintafilmatisointiin on voitu siten asennoitua myös nykyviihteen lypsymentaliteetilla: ainakin suosiosta saadaan kaikki irti, kun valitaan tarpeeksi laaja lähdeteos, jolloin on materiaalia tehdä runsaasti jatkokausia. Jos suosiota ei synny, noh, sitten sarjan tekemisen voi jättää kesken ja siirtyä rahakkaampiin projekteihin. Tällä hetkellä kuitenkin näyttää siltä, että Poldark on päässyt tavoitteeseensa eli Downton Abbeyksi Downton Abbeyn paikalle ihan hyvin menestyväksi ja suosituksi sarjaksi, jonka näyttelijät ja juonenkäänteet ovat tasaisin välein brittimedioissa esillä.

Juonen keskiössä olevan suvun mukaan nimetty Poldark sijoittuu 1700-luvun jälkipuoliskon Cornwalliin, jonne Ross Poldark (Aidan Turner) palaa Yhdysvaltain vapaussodasta vain huomatakseen, että hänen isänsä on kuollut ja nuoruudenrakastettunsa Elizabeth (Heida Reed) on menossa naimisiin Rossin serkun Francisin (Kyle Soller) kanssa. Kaikki ovat luulleet, että Ross on kuollut, joten paluu on monellakin tavalla kiusallinen. Muuta puuhaa saadakseen päättäväinen ja impulsiivinen Ross keskittää aikansa isänsä vanhan kaivostoiminnan elvyttämiseen. Myös ränsistyneen sukutilan pyörittäminen vaatii ponnisteluja, joihin liittyy muutama pahasti laiskistunut palvelija ja uusi, sähäkkä keittiöpiika Demelza (Eleanor Tomlinson).

Toisin sanottuna sarjassa on monta rautaa tulessa kaiken aikaa: on Rossin suhde entiseen rakastettuun ja rikkaaseen mutta hieman nahjukseksi valahtaneeseen Francis-serkkuun, isän kaivoksen rahoituskiemurat, osakkeenomistajat ja nousukaspankkiiri George Warlegganin (Jack Farthing) kanssa kyräily, kyläläisten elinkeinosta vastuun kantaminen, kehittyvä suhde Demelzaan ja perheen perustaminen, Francisin Verity-sisaren (Ruby Bentall) kiellettyyn rakkauteen puuttuminen, Rossin hyväntahtoisen mutta epäonnisen tohtoriystävä Dwight Enysin (Luke Norris) ongelmien selvittely ja erinäiset lain rajamailla tapahtuvat toimenpiteet milloin minkäkin asian hyväksi. 

Poldark, maisema
Visit Cornwall.

Erilaisten sivujuonteiden määrä on suuri ja hyvä niin. Hahmoja ei ole liikaa, ja he ovat tarpeeksi tekemisissä toistensa kanssa, jotta eri juonet tuntuvat liittyvän toisiinsa. Kaikki juonet eivät myöskään edisty samaa tahtia, mikä on varsin miellyttävää ja onnistuu aina yllättämään poikkeamalla vanhasta kaavasta. Esimerkiksi Elizabethin, Rossin ja Francisin kolmiodraama ei oikeastaan koko kauden aikana käy ajankohtaiseksi, vaan Ross ja Elizabeth perustavat tahoillaan perheen ja parin historia näkyy heidän tapaamisissaan vain heikosti pinnan alla. Nähdäkseni ratkaisu on erittäin elegantti ja virkistävä.

Virkistävää kuviossa on nykyviihteen yleisten kaavojen hylkääminen, jonka seurauksena hahmot toimivat arkisesti ja usein myös järkevästi. Liekö sitten tapahtumapaikka valistuksen vuosisadalla, kirjailija Grahamin ihmistuntemus vai alkuteoksen kirjoittamisajan sijainti kaukana nykyviihteen "kuuntele sydäntäsi" -mantrasta, mutta varsin virkistävästi sarjassa hahmoilla on muitakin motivaatioita kuin "mutta kun haluan". Sarjassa hahmojen toiminnan syy voi olla mukavuudenhalu, velvollisuus, ylpeys, ajattelemattomuus, päähänpinttymä, syyllisyys tai pelko, jotka olivat varmasti aivan yhtä relevantteja toiminnan perusteita 1700-luvun Englannissa kuin nykyäänkin. 

Erityisen kiinnostavasti tämä hahmojen ajatusmaailma on kytköksissä myös ajankuvaan. Täyden fiktiivisyytensä vuoksi Poldark on pikemminkin epookkisarja kuin historiallinen sarja, mutta se mitä ilmeisimmin pyrkii sijoittamaan tapahtumansa 1700-luvun jälkipuoliskolle niin uskottavasti kuin BBC:n on mahdollista. Poldarkissa käsitellään myös yhteiskunnan tilaa kuumottelemalla Ranskasta kuuluvia huolestuttavia vallankumousuutisia ja tuomalla esiin oikeusprosessin epäkohtia, myös yhteiskuntaluokkaan liittyviä sellaisia. Esiin piirtyy ylimystö, joka vaatii ankarampia rangaistuksia nälkäänsä varastavalle köyhimmälle luokalle, jotta nämä eivät saisi päähänsä ryhtyä rettelöimään Ranskan malliin. Vaikka kuva onkin yksinkertaistus, saa se vangittua jotakin aikansa hengestä.

Yhteiskunnan tila on myös nähtävissä hahmojen välisissä suhteissa. Sitä konkretisoivat sarjassa nähdyn köyhimmän kansanosan ja ylimystön erilaiset mentaliteetit sekä sosiaalinen paheksunta luokkarajat ylittävästä käytöksestä. Vaikka nämäkin jäävät sen syvemmittä analyyseitta, luovat ne silti ajankuvaan uskottavuutta ja sarjan hahmojen vuorovaikutukseen sivujuonteen, joka tekee - ehkä omanlaisensa eksotiikan vuoksi - siitä kiinnostavampaa kuin epookkiviihteessä keskimäärin. 

Poldark, salonki
Hienostelevaa bisnestä.

Sarjan hahmot ovat myös kaikki kiinnostavia, sillä juoni palvelee hahmoja eikä toisin päin. Hahmot eivät siten käyttäydy epäjohdonmukaisesti vain koska juoneen pitää saada joku tietty käänne, vaan hahmoilla on jokaisella oma persoonansa, joiden välisestä vuorovaikutuksesta juoni syntyy. Vaikka sarjan ensimmäis jaksoja katsellessani etenkin vähemmän leiskuvat hahmot tuntuivat epäilyttävän yksiulotteisilta, kauden loppuun mennessä heihinkin oli saatu syvyyttä. 

Ja puhun tässä nyt nimenomaan ylhäisökolmikko Francis ja Elizabeth Poldarkista sekä George Warlegganista. Elizabet vaikutti aluksi harmistuttavan paljon geneeriseltä pystinaikkoselta, jolla ei ole omaa persoonaa, mutta johon kaikki rakastuvat hahmon häikäisevän kauneuden vuoksi, joten persoonaa ei kukaan edes jää kaipaamaan. Kauden aikana kuitenkin käy ilmi, että Elizabethilla on omanlaistaan vahvuutta herkän ulkokuoren alla ja vaikka hänet on kasvatettu kämmenellä pideltäväksi kukkaseksi, on hänellä myös omia mielipiteitä, toiveita ja tunteita, jotka ohjaavat hänen toimintaansa

Francisin juonilinja puolestaan käy jo aiemmin ja selkeämmin ilmi, kun hän käy isänsä kuoleman jälkeen aivan pohjalla sekä perhe-elämässään että talousasioittensa suhteen. Francisin pelko vastuun ottamisesta ja asioihin tarttumisesta muodostaa kiinnostavan kaaren, joka muodostaa kauden aikana vahvan kontrastin Rossin järkähtämättömään - joskaan ei aina lain kanssa linjassa olevaan - moraaliseen kompassiin ja aikaansaavuuteen. 

George puolestaan tuntui alusta asti hieman epämääräiseltä hahmolta, jonka ainoa päämäärä on erinomaisesta elämäntilanteesta huolimatta tuhota juuri Ross, huonossa jamassa oleva ja hieman eksentrinenkin aatelismies. George on kuitenkin Warleggan-nousukassuvun vesa, joka elää loisteliasta - joskin Rossin mittapuulla kunniatonta - elämää seurapiirien suosikkina, minkä voisi kuvitella tekevän Rossin kiusaamisesta hieman tarpeettoman päivätyön. Kuvioon kuitenkin liittyy juonen edetessä kiinnostavampiakin piirteitä, mutta hahmo jäi vielä toistaiseksi kaikista vaikeimmin käsitettäväksi ja oli ehkä eniten vaarassa toimia vain juonen sanelemalla tavalla pistäessään Rossille kapuloita rattaisiin kerta toisensa jälkeen. 
 
Poldark, kaivostoiminta
Känsäkouraista bisnestä.

Näiden herraskaisempien viilipyttyjen vastapainona toimivat sarjan pääpari Ross ja Demelza, jotka ovat leimahtelevia ja jääräpäisiä luonteita. Heidän romanssinsa oli kyllä arvattavissa, mutta sen nopea virallistaminen säädyllisyyssyistä ja seuraukset eli romanssin kunnollinen kehkeytyminen vasta avioliiton aikan sopivat erinomaisesti sarjan tyyliin. Siinä, missä Ross kamppailee toimeentulon ja alustalaistensa hyvinvoinnin kanssa, Demelzan hahmon keskeiseksi konfliktiksi nousee yhteiskuntaluokasta toiseen siirtyminen ja sen kaikki mahdolliset lieveilmiöt. Hänen oikean ja väärän käsityksensä on kuitenkin yhtä jääräpäisen selvä kuin Rossilla, joskin vielä suorasukaisempi.

Tämän keskeisen viisikon lisäksi on hahmoista mainittava vielä sydäntä lämmittävät Verity Poldark ja tohtori Dwight Enys, jotka ovat hyväntahtoisia, rehellisiä ja kerta kaikkiaan sympaattisia hahmoja, joiden läsnäolo tuo sarjaan sen kaipaamaa kulmien pehmennystä ja lämpöä. Sanottakoon vielä hahmoista yhteisesti, että sarjan kaikki näyttelijänsuoritukset ovat ehdottoman onnistuneita, vaikka aina toisilleen sukua olevat hahmot eivät näytä niin paljon toisiltaan kuin katselijana toivoisin
 
Sarjan rytmitys noudattaa melko tavanomaista rakennetta, jossa jaksot usein loppuvat pieniin tai suuriin cliffhanger-tilanteisiin, jos mahdollista. Se kuitenkin toimii, sillä missään vaiheessa ei tule oloa, että juonenkäänteitä olisi keksitty cliffhangerien luomiseksi. Tässäkin täytyy todeta, että käsikirjoittajat ovat tehneet mainiota työtä. Ensimmäinen kausi perustuu kahteen ensimmäiseen romaaniin, mutta sitä olisi vaikea arvata sarjan perusteella - se nimittäin tuntuu saumattomalta kokonaisuudelta

Ratkaisu useamman kirjan käyttämisestä kauteen on varmaankin ihan perusteltu, sillä olen ymmärtänyt, että kirjoissa juonen kaaret ovat pitkiä ja jatkuvat kirjasta toiseen, joten pieni tiivistäminenkään ei ole haitannut. Etenkin, kun BBC:n tyyliin eivät - valitettavasti - kuulu hidastempoiset sarjat. Tiivistäminen ei kuitenkaan tehnyt liikaa hallaa Poldarkin tunnelmalle, vaikka juonessa ihan ripeää tahtia ylläpidetäänkin. Tunnelmointikohtauksiakin onneksi on, ja ne on parhaimmillaan linkitetty tapahtuma-ajankohdan paikalliskulttuuriin, mikä aina nostaa pisteitä.

Ross ja Demelza Poldark
Huolia on vaikka muille jakaa.

Ei voi muuta sanoa, kuin että ilokseni tällä kertaa BBC:n korkeat tuotantoarvot ovat saaneet arvoistaan sisältöä. Poldark on ehkäpä paras BBC:ltä näkemäni sarja moneen vuoteen, ja syynä siihen on onnistuneesti rytmitetty, hahmovetoisesti etenevä käsikirjoitus. Se ei ehkä tarjoa elämää suurempia elämyksiä, mutta osuvaa ajankuvaa ja hahmoja, joiden kohtalo kiinnostaa. Onneksi jatkoa seuraa!

Hyvää: Erinomaiset tuotantoarvot, onnistunut ajankuva, käsikirjoitus

Huonoa: Aavistuksen ponneton alku

KAUDET: 1 | 2 

---

Poldark
2015
BBC, UK
Kieli: Englanti
Jaksot: 8
Jakson pituus: 60 min
Ikäraja: 12 
 

Kommentit

Kuukauden luetuimmat